Siirin näyttelydebyytti Raahessa

Olipahan emännällä jännää, ko kaikkein räkyräkyjen äiti (ja isäkin varmaan) Siiri the Tätikoira pääsi vihdoin näytelmäkehään! Haukkuminen alkoi samantien, kun auton takakontti aukesi ja riemunkiljahduksiin yhtyi tietenkin aluksi myös Saima. Täti hiljeni aina kun oli makupala nokan eessä tai jos sitä kosketti päähän. Siinä sitä sitten siliteltiin päästä pari tuntia. Heti kun sekunniksikaan irroitti käden päästä niin Siirillä ilme kirkastu ja VÄKSVÄKS alkoi.  Ei se muille koirille saati ihmisille haukkunut, ei ne kiinnostaneet sitä lainkaan. Kunhan vaan ilmoitteli kaikkea tärkeää.

Kehässä Siiri pompahteli riemuissaan ja tuomari innostui kehumaan kuinka reipas veteraani Siiri on. Juokseminen meni vähän pomppimiseksi ja hampaiden näytöstä Siiri oli hieman närkästynyt. Muuten se oli hyvinkin tärkeenä Tehtävää suorittamassa.

Tuomarina toimi Eija Lehtimäki ja arvostelu on seuraavanlainen:

"Erittäin vilkas ja nuorekas veteraaninarttu., jolla hyvät mittasuhteet. Pää voisi olla ilmeeltään rodunomaisempi, muistuttaa hieman ruotsinlapinkoiran päätä. Tyvestä leveät hieman haja-asentoiset korvat. Hyvä runko, hieman pysty lantio. Liikkeessä selälle kiertyvä häntä. Riittävästi kulmautuneet, takaa ulkokierteiset raajat. Pitkä, hieman pehmeä karva. Musta niukoin valkoisin merkein. Reipas miellyttävä luonne."
VET T

Eli veteraniluokka ja arvosana tyydyttävä. Eija harmitteli, kun ei voinut parempaa arvosanaa antaa juurikin pään vieraan ilmeen takia.


Sitten Saima. Sama tuomari ja arvostelu on seuraavanlainen:

"Vahva, mittasuhteiltaan erinomainen narttu.Oikean muotoinen pää, hieman vaaleat silmät. Erinomainen runko, hyvä häntä. Oikein kulmautuneet hyväluustoiset raajat. Erittäin hyvä karvanlaatu. Tasapainoiset liikkeet. Rauhallinen luonne."
NUO ERI1 SA PN1 VSP SERT

Eli suomentaen nuorten luokka, arvosana erinomainen, sertifikaatin arvoinen, paras narttu-kisan ykkönen, vastakkaisen sukupuolen paras ja sertifikaatti.

Samalta tuomarilta Saima sai keväällä H:n eli näin se koira muuttuu. Liike oli keväällä kovin jäykkää ja takakorkeaa, mutta nyt jäykkyyttä oli enää ihan hieman, eikä Eija katsonut tarpeelliseksi sitä edes arvosteluun kirjata. Saiman iskä Puti oli ROP RYP2 ja ihanainen Saiman ukkikoira Eki ERI SA PU2 ja ROP-VET. Hyvä meijjän joukkue!


Kaikenkaikkiaan siis kiva reissu!

Rusetit ei näy, mutta laitetaan nyt Saiman mielestä tärkeämpi kuva, eli pizzankyttyytä. Pizzanluut on parhautta! Tätikoira päätti mennä nukkumaan, eikä veteraania nyt voi kesken unien herättää. Katellaan jos huomenna vaikka lenkille ottaisi kameran mukaan.